Uu,

mitä löytyi, himot herättävä neule. Himppasen vaikuttaa haastavalta, mutta ehkä tuosta voisi selvitä. Valkoisen ja mustan tilalle vaihtaisin limen ja violetin ja pohjavärinä olisi luonnonvalkoinen.

Perjantaina unohdin töihin siilintekeleen, joten jotain korvaavaa tekemistä piti illaksi keksiä. Tein sitten tälläisen. Se onkin kuudes valmistunut joululahja. Yllättävän hauskaa puuhaa tuo maton virkkaaminen, vaikka kädet tuleekin kipeiksi järjettömästä veivaamisesta. :) Trikookuteiden päätteleminen on mielenkiintoista, pitäisi varmaan hankkia joku riittävän järeä päättelyneula, jotta saa siistiä jälkeä. Huomenna pääsee sitten jatkamaan siiliä, kun menee töihin.

Ei sovi pingottaa

Ei, en puhu neulomuksien venytämisestä mittoihinsa, vaan päivittelyn tiheydestä. Johan sitä viime kuussa ehti/muisti/viitsi kerran päivittää. :)

Ensimmäinen tilapäiskoira lähti viikko sitten omaan uuteen kotiin ja hienosti on kuulumisten perusteella mennyt. Himppasen on lepakkokorvaa ikävä, viettihän se meillä sentään kolme kuukautta. No, lenkeillä on vähän leppoisempaa noiden kahden karvakorvan kanssa, kun kädet riittää paremmin. Niin, meillehän tuli kaverilta elämänmuutoksen myötä pieni issikkatytteli asustelemaan. Voipi olla, että siitä ei malta enää luopua. Olisi täällä aika hiljaista vain Nörpätin kanssa.

Toisetkin sukat valmistuivat Neuleaddiktion värjäämistä langoista ja tilasimpa kolme kerää lisää.. hups. Sukat tein tarkoituksella noin 44 kokoisiksi, jotta ne voi sujauttaa pukin konttiin. Samannäköiset ovat kuin edellisessä postauksessa. Tulevista langoista suunnittelin jo villatakkia siten, että yhdistäisi valkoiseen lankaan ja käyttäisin tilattuja tehosteraitaväreinä. No, ehkä odottelen sitä pakettia ensin ja mietin sitten lankoja hiplattuani, että miksi ne haluaisi tulla.

Tein myös wurmin (eli pipon, ravelrystä löytyy wurm-hakusanalla), jonka moni muukin on tehnyt. Ihan kiva tuli Rowanin Lima -langasta. Joskus ostin lankaa alennuksesta ja olin ihan varma, että sitä on kolme kerää. Toisen kerän loppuessa kolmatta kerää ei kuitenkaan löytynyt mistää, joten kaipa niitä oli vain kaksi. Pipo jäi kolme "renkulaa" vajaaksi, mutta on kuitenkin ihan sopivan kokoinen, joten harvinaisen hyvin kävi. Kuvaa koita liittää mahdollisesti myöhemmin.

Pari pientä siiliä olisi seuraavaksi toteutuslistalla, jotta sukulaislasten joulupaketit saa, noh, pakettiin. :)


Ps. Yhdet pienen vauvan lapasetkin tuli tehtyä työkaverin muksulle, mutta niissä nyt ei ollut mitään erikoista.